torstai 2. heinäkuuta 2015

Villahuivi kesälapselle

Äitini, Urhonpäivän lapsi, oli saanut ystävältään aikoinaan reilun vyyhdin vironvillaa. Lahjanantaja, neuloosilta välttynyt ihminen, oli esittänyt, että siitä äitini laatisi itselleen villatakin. Aivan niin suuri ei vyyhti kuitenkaan ollut eikä värikään ihan kohdallaan, joten se jäi kököttämään komeroon odottamaan aikoja parempia.

Vanhemmillani on viime vuosina ollut lähes krooninen siivousvimma, kun ovat käyneet tavaroitaan läpi. Sen seurauksena vyyhti matkasi meille, josko vaikka huivin tekisin.





Lanka oli tahmeaa neulottavaa eikä työkään oikein maistunut, vaikka Dropsin sivuilta vallan kohtuullinen ohje löytyikin. Tahmalangan kiskominen kipeytti olkapään. Sain sentään kohtuukokoisen huivin väkerrettyä, vaikka isompaankin olisi langasta riittänyt.

Eniten tykkäsin helmasta, jonka sai helposti kiharalle:
- oikean puolen kerros: yksi oikein, langankierto.
- nurja: kaikki oikein
- viimeinen kerros: tavallinen päättely



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti